Lapsisotilaat

Arvioiden mukaan maailmassa on kymmeniä tuhansia alle 18-vuotiaita lapsisotilaita, jotka kuuluvat armeijaan, osallistuvat aseellisiin konflikteihin tai työskentelevät sodassa erilaisissa tehtävissä kuten viestinviejinä, vakoojina, huoltotehtävissä, vartiointitehtävissä, palvelijoina, kantajina tai seksiorjina. Joskus lapsia käytetään paljastamaan miinoja tai itsemurhatehtävissä. Määrän arvioiminen on kuitenkin vaikeaa esimerkiksi sen vuoksi, että lasten osallisuutta sotaan usein peitellään eikä sitä haluta raportoida. Joidenkin arvioiden mukaan lapsisotilaita olisi jopa satoja tuhansia. Teknologian edistysaskeleet sekä helppokäyttöisten, kevyiden automaattiaseiden helppo saatavuus lisäsivät lapsisotilaiden käyttämistä. Tästä huolimatta näyttäisi siltä, että lapsisotilaiden määrä olisi alkanut laskea.

Kaikenlainen väkivalta, niin henkinen kuin ruumiillinenkin, vahingoittaa lasta ja sodassa lapsi näkee väkivaltaa erittäin paljon. Väkivalta vahingoittaa niin lapsen fyysistä kuin psyykkistäkin terveyttä ja se voi aiheuttaa hänelle oppimisvaikeuksia. Väkivalta voi vaikeuttaa myös sosiaalisten suhteiden solmimista ja lapset, jotka ovat kohdanneet väkivaltaa, tarvitsevatkin tukea voidakseen toipua kokemistaan väkivaltatilanteista.

Miksi lapsi lähtee sotaan?

Lapsisotilaita on tavattu viime aikoina muunmuassa Syyriassa, Somaliassa, Afganistanissa, monissa Keski-Afrikan maissa, Burmassa, Filippiineillä sekä Kolumbiassa. Osa lapsista on liittynyt armeijaan itse, mutta osa on joko pakotettu liittymään tai siepattu kodeistaan.
Vaikka osa lapsista onkin liittynyt armeijaan itse, on tämä vapaaehtoisuus näennäistä, sillä liittymisen taustalla on useimmiten senkaltainen elämäntilanne, ettei oikein muita vaihtoehtoja ole. Päätöksen taustalla on usein sekä sosiaalisia että taloudellisia syitä ja armeijaan liittyminen saattaa olla keino saada ruokaa sekä selviytyä vaikeasta tilanteesta.

Lapsen riskiä joutua lapsisotilaaksi kasvattavat köyhyys, huonot koulutusmahdollisuudet, eroon joutuminen perheestä sekä asuminen taistelualueella. Lapsen ajattelukyky ei ole välttämättä vielä niin kehittynyt, että hän osaisi arvioida päätöksensä kauaskantoisia seurauksia. Noin 40% lapsisotilaista on tyttöjä, joista suurta osaa käytetään sodan aikana seksiorjina, ja jotka joutuvat kotiin palatessaan yleensä hyljeksityiksi yhteisönsä keskuudessa.

Miten me autamme?

Afrikan tuki ry tukee projekteja, jotka auttavat kotiuttamaan lapsisotilaita. Suuremmat avustusjärjestöt ovat kotiuttaneet lapsisotilaita esimerkiksi olemalla mukana neuvotteluissa, joiden tavoitteena on vapauttaa lapsisotilaat. Nämä avustusjärjestöt myös tukevat entisiä lapsisotilaita heidän vapauttamisensa jälkeen, mikä on prosessina pitkä ja vaikea. Lapsisotilaina toimineet lapset ovat useimmiten erittäin traumatisoituneita ja heitä varten on perustettu erityisiä kuntoutusta tarjoavia keskuksia. He tarvitsevat usein esimerkiksi mielenterveyspalveluja, koska monet heistä kärsivät posttraumaattisesta stressireaktiosta. Posttraumaattinen stressireaktio vaikeuttaa lasten kokemien traumaattisten asioiden käsittelyä normaalilla tavalla, minkä takia tällaisesta stressireaktiosta kärsivä lapsi joutuu käymään näiden traumaattisten tilanteiden aiheuttamia tunteita läpi yhä uudelleen ja uudellen. Apua tulee antaa myös ympäröivälle yhteisölle, jottei tämä yhteisö, jonne entiset lapsisotilaat pyritään integroimaan, alkaisi sortaa heitä.

Tukemamme avustusjärjestöt pyrkivät myös ennaltaehkäisemään lasten värväämistä sotilaiksi. Tähän pyritään esimerkiksi vaikuttamalla päättäjiin sekä aseellisten ryhmittymien johtajiin. Päättäjät ja aseellisten ryhmittymien johtajat pyritään saamaan noudattamaan kansainvälisesti hyväksyttyjä lakeja sekä estämään lapsisotilaiden käyttö. Perheitä ja yhteisöjä valistetaan, jotta lapsia ei enää lähetettäisi sotimaan. Muunmuassa näiden toimien kautta pyritään takaamaan kaikille lapsille turvallinen kasvuympäristö sekä elinolosuhteet, joissa ei ole pakko ruuan ja suojan toivossa liittyä lapsisotilaaksi.

Afrikan tuki ry:lla ei ole omia resursseja auttaa lapsisotilaita, mutta siirrämme rahaa sellaisille toimijoille, jotka ovat toimineet pitkään näiden asioiden parissa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja joilla on kokemusta entisten lapsisotilaiden tukemisesta. Käytämme osan saamistamme lahjoitusvaroista sekä kirpputoripöytämme tuotoista tällaisten toimijoiden tukemiseen.

Tiesittekö muuten, että myös Suomen sodissa on käytetty lapsisotilaita? Esimerkiksi Suomen sisällissodassa on raportoitu taistelleen lapsia ja kaatuneenkin lapsia. Eräs suomalainen lapsisotilas sai jopa vapaudenristin tunnustuksena urotöistään sodan aikana. Kovin pitkälle ei siis tarvitse Suomen historiassakaan mennä, kun lapsen osallistuminen sotaan on vaikuttanut olevan ihan hyväksyttävää. Vuoden 2016 Suomessa lasten käyttäminen sodassa tuntuu kuitenkin loukkaukselta lapsen oikeuksia kohtaan ja on vääryys, johon meidän jokaisen tulisi osaltamme puuttua!