Lapsityö ja lapsikauppa

Samoin kuin lapsisotilaiden kotouttamiseen, myös lapsityön ja lapsikaupan kitkemiseen osallistumme tukemalla toimijoita, joilla on tästä tehtävästä pitkäaikaista kokemusta. Afrikan tuki ry:n omat resurssit ja kokemus eivät tällaiseen työhön riitä, mutta haluamme tukea näiden asioiden parissa työskenteleviä toimijoita taloudellisesti. Jos haluat lahjoittaa rahaa tällaiseen toimintaan, ota yhteyttä joko Afrikan tuki ry:n puheenjohtajaan tai varapuheenjohtajaan! Yhdistyksemme puheenjohtajana toimii Reetta Uusnäkki ja varapuheenjohtajana Mikko Roivio. Tavoitat Reetan puhelimitse arkisin kello 17-20 numerosta +358 5434567 ja Mikon arkisin kello 20-21 numerosta +358 456789098. Voit lähettää yhdistyksen puheenjohtajalle Reetta Uusnäkille ja varapuheenjohtajalle Mikko Roiviolle myös sähköpostia osoitteella reetta.uusnakki@afrikantuki.fi tai mikko.roivio@afrikantuki.fi . Sekä Reetta että Mikko kertovat mielellään lisää toiminnastamme sekä siitä miten voit olla mukana auttamassa! Afrikan köyhimpien maiden lapset tarvitsevat apuamme ja nyt on aika toimia! Afrikan köyhimmissä maissa lapset kohtaavat monia vaikeuksia, jotka liittyvät esimerkiksi lapsisotilaisiin, väkivaltaan, lasten rekisteröimättömyyteen, lapsityöhön, lapsiavioliittoihin, tyttöjen ympärileikkauksiin sekä lapsikauppaan.

Lapsityö

Lapsityö on valitettavan yleinen ilmiö, koska miljoonat lapset joutuvat työskentelemään vaarallisissa ja rankoissa olosuhteissa; lapsityöläisten määrän on arvioitu olevan jopa 150 000 000 ja vain noin 1/5 töitä tekevistä lapsista saa työstään palkkaa. Afrikassa noin 1/4 lapsista tekee töitä. Työn teolla on negatiivisia vaikutuksia niin lasten nykyhetken elämään kuin tulevaisuuteenkin. Työ vahingoittaa lasten terveyttä ja kehitystä sekä estää useimmiten heidän koulunkäyntinsä. Se etteivät lapset käy koulua, vaan tekevät töitä altistaa heidät riistolle sekä heidän nykyhetken elämäntilanteessaan että tulevaisuudessa.

Lapsityötä voidaan ehkäistä tukemalla lasten koulutusta, kannustamalla asennemuutokseen sekä lain voimalla. Jotta lapsityövoiman käyttöä voidaan estää, on tärkeää, että maassa on toimiva koulujärjestelmä, joka on ilmainen sekä pakollinen. Koulun tulee olla myös paikka, jossa lapset saavat laadukasta opetusta sekä viihtyvät. On tärkeää, että asenteet sekä perheissä että yhteisöissä muuttuvat siten, että lasten koulunkäyntiä aletaan pitää tärkeämpänä kuin heidän työntekoaan. Tämä on erityisen tärkeää tyttöjen kohdalla. On myös tärkeää huolehtia siitä, että maiden lainsäädäntö kieltää lapsityövoiman ja että lainsäädännön noudattamista myös valvotaan.

Lapsikauppa

Lapsia joutuu lapsikaupan uhreiksi sekä länsimaissa että kehitysmaissa vuosittain arviolta noin 1,2 miljoonaa lasta. Usein lapsikauppa on näkymätöntä, minkä vuoksi on hankalaa arvioida uhrien todellista määrää.

Lapsikaupan uhreja käytetään esimerkiksi halpana tai ilmaisena työvoimana, palvelijoina, kerjääjinä, taistelijoina tai urheilijoina lajeissa, joissa on hyötyä pienestä koosta. Lapsia voidaan käyttää työntekijöinä myös esimerkiksi lapsiprostituutiossa, maataloudessa sekä teollisuudessa.
Lapsikauppa rikkoo rajulla tavalla lapsen oikeuksia! Lapsi menettää myymisensä myötä mahdollisuutensa kasvaa oman perheensä ympäröimänä sekä mahdollisuutensa käydä koulua. Lapsen riski joutua prostituution käyttöön, pakkoavioliittoon tai tekemään laittoman abortin kasvaa merkittävästi. Lapsi altistuu usein myös seksuaaliselle hyväksikäytölle, väkivallalle sekä mahdollisuudelle sairastua hiv:iin.

Tyynenmeren alueella sekä itäisen Aasian alueella lapsikaupan uhri päätyy hyvin tyypillisesti työntekijäksi lapsiprostituution pariin. Osa lapsista päätyy itäisellä Aasian alueella myös työntekijöiksi maatalous- sekä teollisuussektoreille. Eteläisessä Aasiassa on havaittu lapsikaupan liittyvän monesti velkaorjuuteen. Lapsikauppaa esiintyy myös Euroopassa, jossa myydyt lapset kulkevat idästä länteen. Tämä osoittaa, että läntisessä Euroopassa on kysyntää sekä halvalle työvoimalle että lapsiprostituoiduille.
Lapsikauppaan voidaan puuttua kansainvälisellä, alueellisella sekä kansallisella yhteistyöllä, joka pyrkii pureutumaan lapsikaupan perimmäisiin syihin, kuten köyhyyteen, syrjintään, väkivaltaan ja eriarvoisuuteen. Yhteistyötahojen tulee huomioida myös syyt siihen miksi lapsikaupalle esiintyy kysyntää ja miten tätä kysyntää voitaisiin torjua tehokkaalla tavalla. Lapsikaupan uhreiksi joutuneille lapsille tulee pyrkiä järjestämään kattavia ja asianmukaisia tukipalveluita sekä turvaa.